Mindfulness ja tiede

Mindfulness tarjoaa henkistä selkeyttä.

Vuodesta 1979 asti Mindfulness MBSR-menetelmästä on ollut vahva tieteellinen näyttö. Keskityt paremmin, toivut häiriötekijöistä nopeammin, ja päätät, mihin keskität huomiosi ärsykkeestä tai virikkeestä riippumatta. Sinusta tulee tietoisesti joustavampi, luovempi ja teet parempia päätöksiä.

Hyväksyvän tietoinen läsnäolo auttaa meitä saamaan kehon ja mielen tunnereaktiomme hallintaan. Opit pysähtymään, pitämään tauon ja valitsemaan sopivan vastauksen kuhunkin tilanteeseen. Älä lähetä vihaista sähköpostia, vaan tallenna se luonnoksiin ja palaa siihen myöhemmin uudestaan. Saatat näin muuttaa kyseessä olevan asian huomattavasti positiivisemmaksi


Video MBSR-menetelmästä ja tieteestä Saki Santorellin ja Jon Kabat-Zinnin kertomana (Umass Center for Mindfulness, MBSR Research, 2014).

Monet ovat kokeneet stressin ja levottomuuden vähentyneen mindfulness-harjoittamisen myötä. Pääsemme paremmin kosketuksiin mielentyyneyden, hyvinvoinnin ja huolettomuuden kanssa, joita kuitenkin löytyy meistä kaikista. Lisäksi mindfulness-harjoittaminen parantaa myös ihmissuhteitasi. Stressi kaventaa näkökulmaasi ja vähentää empatiaa vaikuttaen negatiivisesti suoritukseesi. Mindfulness-harjoittamisen avulla yhteytesi muihin vahvistuu ja sinusta tulee myötätuntoisempi.

Meditointi

Mindfulness-meditointi muuttaa aivojen tunnealueen latausta sekä parantaa oppimis- ja muistamiskykyä sekä tunteiden säätelyä. (Hölzel, Carmody et al. 2011). Todisteet meditaation tavasta muuttaa aivojen toimintaa ja rakennetta ovat selkeitä – miksi et siis käyttäisi sitä hyödyksesi? Dalai Laman sanoin meditointi tuo “huomattavaa potentiaalia ihmisaivojen vaihdettavuuteen”.

Tutkijoiden mukaan meditaatio toimii usean eri osa-alueen kautta:

  • Keskittymiskyvyn säätely
  • Kehotietoisuus
  • Tunteiden säätely
  • Itsensä arvostus

(Hölzel, Lazar et al. 2011, Grecucci, Pappaianni et al. 2015).

Aivot ja hermosto

Tutkijat ovat todenneet meta-analyyseihin perustuvissa tutkimuksissa meditaation tuovan muutoksia aivojen kahdeksalla eri alueella liittyen tunteiden säätelyyn.

Keskushermoston lisäksi meditaatio vaikuttaa koko vartaloon ääreishermoston kautta. Sillä on rentouttava vaikutus kehoosi, vaikka monet meditaatiot eivät olekaan varsinaisesti tarkoitettu rentouttamiseen. Meditoidessasi hengityksesi hidastuu, vaikkei siihen olekaan selkeää ohjeistusta – pelkästään keskittymällä hengitykseen tiheys laskee. Esimerkiksi kokeneilla ja aloittelevilla meditoijilla soluhengitysnopeuden on todettu olevan selvästi normaalia hitaampaa. (Ahani, Wahbeh et al. 2014). Hengittäessämme hitaammin, ns. “rest-and-relax” eli parasympaattinen osa hermostossamme aktivoituu “fight-or-flight” toisinsanoen sympaattisen osan sijasta. (Jerath, Edry et al. 2006, Ducla-Soares, Santos-Bento et al. 2007).

Parasympaattisen hermoston aktivoituessa terveytemme kohenee

  • Sykkeemme laskee
  • Verenpaine tasoittuu sekä verenkierto nopeutuu
  • Ruoansulatus paranee
  • Stressihormonit normalisoituvat

Tämä pysähtymisen, tauon ja uudelleenasettautumisen hetki tarjoaa monia hyötyjä. Saamme kyvyn kohdata itsemme viisaimmassa ja levollisimmassa tilassa älyn, tunteen ja kommunikaation tasolla.